Corporate governancen näkökulmasta keskeisimmät lain tasoiset säännökset sisältyvät osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, tilintarkastuslakiin sekä kirjanpitolakiin. Osakeyhtiölaissa on säädetty osakeyhtiöiden hallinnointia koskevat perussäännökset liittyen hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäviin, osakkeenomistajien oikeuksiin ja esimerkiksi yhtiökokousmenettelyihin. Arvopaperimarkkinalaki, tilintarkastuslaki ja kirjapitolaki puolestaan sisältävät keskeiset normit koskien yhtiöiden taloudellista raportointia sekä hallinnon läpinäkyvyyttä yleensä. Arvopaperimarkkinalaista ilmenee myös hyvän arvopaperimarkkinatavan oikeudellinen merkitys.
Finanssivalvonta suorittaa laillisuusvalvontaa, mutta antaa myös toimivaltansa perusteella pörssiyhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita – muun muassa koskien taloudellista raportointia, sisäistä valvontaa ja yhtiöiden sisäpiirihallintoa. Finanssivalvonta ylläpitää voimassaolevia määräyksiä ja ohjeita verkkosivuillaan.
Kansallinen lainsäädäntö ei elä tyhjiössä vaan sitä ohjaavat kansainvälisesti kehittyvät käytännöt ja eurooppalainen lainsäädäntö. Erityisesti EU:n lainsäädäntö vaikuttaa yhä voimakkaammin kansalliseen lainsäädäntöön ja voi sisältää myös suoraan pörssiyhtiöiden toiminnassa sovellettavaksi tulevia säännöksiä. Keskeisiä corporate governancea koskevia EU-säädöksiä ovat mm. osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiivi ja neljäs yhtiöoikeudellinen direktiivi sekä komission suositukset corporate governance raportoinnista, johdon palkkioista ja riippumattomista johdon jäsenistä. Suoraan sovellettavasta EU-sääntelystä esimerkkinä voidaan mainita markkinoiden väärinkäyttöasetus.
Myös Euroopan arvopaperimarkkinavalvoja (ESMA) on antanut viranomaisohjeistusta koskien sisäpiirihallintoa ja taloudellisen tiedon avoimuutta, joita yhtiöiden tulee seurata. Ohjeet on koottu ESMA:n verkkosivuille.
Kansainvälisellä tasolla corporate governancea koskevia periaatteita on laadittu OECD toimesta. G20/OECD:n tarkistetut corporate governance -periaatteet on julkaistu vuonna 2015.