Arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja pörssiyhtiöitä säännellään laajasti EU-lainsäädännössä ja siihen suurelta osin perustuvassa kansallisessa lainsäädännössä. Elinkeinoelämän itsesääntelyllä pyritään täydentämään lakisääteisiä menettelytapoja sekä auttamaan yhtiöitä lain tulkinnassa ja soveltamisessa.
Arvopaperimarkkinayhdistyksen antamat suosituskokoelmat, Hallinnointikoodi ja Ostotarjouskoodi, ovat keskeinen osa pörssiyhtiöiden itsesääntelyä. Itsesääntelynä voidaan pitää myös muita laajemmin sovittuja markkinakäytäntöjä ja malliasiakirjoja. Itsesääntelylle tyypillistä on yhtiöiden vapaaehtoinen sitoutuminen itseääntelynormistoon. Myös Helsingin pörssin sääntöjä voidaan pitää osana itsesääntelyä, sillä yhtiöt sitoutuvat noudattamaan niitä listautumalla Helsingin pörssiin.
Itsesääntelyn merkitys on tunnistettu myös lainsäädännössä. Arvopaperimarkkinalaki kieltää hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisen menettelyn. Lain perustelujen mukaan itsesääntely ohjaa hyvän arvopaperimarkkinatavan sisältöä. Lisäksi arvopaperimarkkinalain 11 luvun 28 §:ssä säädetään pörssiyhtiöiden velvollisuudesta kuulua itsesääntelytoimielimeen, joka on antanut suositukset julkisia ostotarjouksia koskeviin menettelytapoihin. Ostotarjouskoodia ylläpitävänä organisaationa Arvopaperimarkkinayhdistys toimii tällaisena toimielimenä.
Corporate governancelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Yleensä sillä tarkoitetaan kuitenkin sellaista yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, jonka määrittelee yritysjohdon, eli hallituksen ja palkattujen johtajien roolin, velvollisuudet ja heidän suhteensa osakkeenomistajiin. Yksinkertaistettuna corporate governancella tarkoitetaan järjestelmää, jonka avulla yritystoimintaa johdetaan ja kontrolloidaan.
Suomessa pörssiyhtiöiden hyvä hallinnointitapa koostuu monesta eri osatekijästä: lainsäädännöstä ja viranomaisohjeista, itsesääntelystä ja yhtiöiden omaksumista parhaista käytänteistä. Suomalaisten hallinnointikäytäntöjen voidaan katsoa olevan hyvää kansainvälistä tasoa. Itsesääntelyssä on huomioitu sekä hallinnointikäytäntöjen kansainvälinen kehitys (mm. G20/OECD:n corporate governance -periaatteet) että Suomen lainsäädännön erityispiirteet.
Suomalaiset hallinnointikäytännöt muistuttavat monella tapaa muissa Pohjoismaissa sovellettavia käytäntöjä, joskin Pohjoismaiden välillä on myös eroavaisuuksia. Pohjoismaiset hallinnointikoodeja ylläpitävät organisaatiot ovat yhdessä laatineet esitteen pohjoismaisten hallinnointikäytäntöjen yhteisistä piirteistä. Corporate Governance in the Nordic Countries -esite on tarkoitettu antamaan yleiskuvaa pohjoismaisista hallinnointikäytännöistä erityisesti kansainvälisille tahoille, kuten sijoittajille ja viranomaisille.
Kansallinen lainsäädäntö perustuu suurelta osin EU-lainsäädäntöön. EU-lainsäädännön valmistelussa on otettu huomioon myös keskeiset kansainväliset sääntelyperiaatteet, kuten G20/OECD:n corporate governance -periaatteet ja arvopaperimarkkinoiden sääntelyyn liittyvät IOSCOn periaatteet. Keskeisiä hallinnointikäytäntöjä ohjaavia EU-säädöksiä ovat mm. osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiivi, kodifioitu yhtiöoikeudellinen direktiivi ja kestävyysraportointidirektiivi sekä komission suositukset corporate governance raportoinnista, johdon palkkioista ja riippumattomista johdon jäsenistä. Suoraan sovellettavasta EU-sääntelystä esimerkkinä voidaan mainita markkinoiden väärinkäyttöasetus.
Keskeisimmät lain tasoiset hallinnointikäytäntöjä ohjaavat säännökset sisältyvät osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, tilintarkastuslakiin ja kirjanpitolakiin sekä suoraan sovellettavaan EU-sääntelyyn, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetukseen. Osakeyhtiölaissa säädetään osakeyhtiöiden hallinnointia koskevista perusteista, kuten hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä, osakkeenomistajien oikeuksista ja yhtiökokousmenettelyistä. Arvopaperimarkkinalaissa, tilintarkastuslaissa ja kirjanpitolaissa puolestaan säädetään muun muassa yhtiöiden taloudelliseen raportointiin, kestävyysraportointiin sekä hallinnon läpinäkyvyyttä koskevaan raportointiin liittyvistä velvoitteista. Arvopaperimarkkinalaissa kielletään myös hyvän arvopaperimarkkinatavan vastainen menettely.
Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi hallinnointikäytäntöihin vaikuttavat Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn ohjeet. Nämä käsittelevät muun muassa sisäpiirihallintoa ja taloudellista raportointia. Myös Euroopan komissio on antanut jäsenvaltioille suunnattuja suosituksia muun muassa corporate governance -raportoinnista, johdon palkitsemisesta ja riippumattomista johdon jäsenistä.
Hallinnointikoodi on pörssiyhtiöille laadittu kokoelma hyvää hallinnointia koskevista suosituksista. Hallinnointikoodi sisältää suositukset yhtiökokouksesta, hallituksesta, hallituksen valiokunnista, toimitusjohtajasta, palkitsemisesta ja muusta hallinnoinnista sekä hallinnointia ja palkitsemista koskevasta raportoinnista. Hallinnointikoodi pyrkii edistämään tehokasta hallitustyöskentelyä ja hallinnoinnin avoimuutta. Hallinnointikoodin suositukset on laadittu noudata tai selitä –periaatteen mukaisesti, eli suosituksista on mahdollista poiketa, mutta tällöin yhtiön on esitettävä perustelut poikkeamalle.
Hallinnointikoodin suositukset täydentävät lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Hallinnointikoodin tavoitteena on ylläpitää ja edistää suomalaisissa pörssiyhtiöissä noudatettujen hallinnointikäytäntöjen korkeaa laatua ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Hyvä hallinnointitapa tukee suomalaisten pörssiyhtiöiden arvonmuodostusta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Osakkeenomistajien ja sijoittajien näkökulmasta hallinnointikoodi lisää hallinnoinnin läpinäkyvyyttä sekä osakkeenomistajien ja sijoittajien mahdollisuuksia arvioida yksittäisten yhtiöiden noudattamia käytäntöjä. Hallinnointikoodin avulla sijoittaja voi myös muodostaa yleiskuvan siitä, millaisia ovat suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointia koskevat hyväksyttävät käytännöt.
Hallinnointikoodi koskee kaikkia Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin pörssi) listattuja pörssiyhtiöitä. Helsingin pörssin sääntöjen mukaan pörssilistalla kaupankäynnin kohteena olevien osakkeen liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava hallinnointikoodia.
Arvopaperimarkkinayhdistyksen Markkinatapalautakunta voi antaa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan Hallinnointikoodin soveltamiseen liittyviä tulkintoja ja ratkaisusuosituksia. Markkinatapalautakunta on myös julkaissut Hallinnointikoodin soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus on myös antanut Hallinnointikoodia täydentävän kannanoton hallituksen jäsenten valintamenettelystä. Nämä ovat saatavilla Hallinnointikoodi-sivulla.
Listaamattomien yhtiöiden hyvään hallinnointiin liittyen Keskuskauppakamari on julkaissut asialuettelon listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämiseksi.
Myös julkisia ostotarjouksia ja sulautumisia koskeva sääntely perustuu suurelta osin EU-lainsäädäntöön, erityisesti direktiiviin julkisista ostotarjouksista sekä kodifioituun yhtiöoikeudelliseen direktiiviin. Suoraan sovellettavasta EU-sääntelystä keskeisimmät säädökset ovat markkinoiden väärinkäyttöasetus ja esiteasetus.
Julkisessa ostotarjouksessa noudatettavista menettelytavoista sekä tarjoukseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta säädetään arvopaperimarkkinalain 11 luvussa ja sen nojalla annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa. Arvopaperimarkkinalaissa kielletään myös hyvän arvopaperimarkkinatavan vastainen menettely. Osakeyhtiölaissa puolestaan säädetään muun muassa kohdeyhtiön hallituksen velvollisuuksista ja osakkeiden lunastusmenettelystä sekä sulautumisesta.
Arvopaperimarkkinalain säännöksiä julkisista ostotarjouksista on tarkennettu Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa. Myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut julkisiin ostotarjouksiin liittyvää ohjeistusta.
Julkisia ostotarjouksia koskevan itsesääntelyn asemaa on vahvistettu arvopaperimarkkinalain 11 luvun 28 §:n säännöksellä, joka velvoittaa pörssiyhtiöt kuulumaan itsesääntelytoimielimeen, joka on antanut suositukset julkisia ostotarjouksia koskeviin menettelytapoihin. Ostotarjouskoodi on tällainen suositus.
Ostotarjouskoodin tarkoituksena on edistää hyvän arvopaperimarkkinatavan kehittymistä ja ohjata julkisissa ostotarjouksissa ja sulautumisissa noudatettavia menettelytapoja. Ostotarjouskoodin tavoitteena on yhdenmukaistaa julkisissa ostotarjouksissa ja sulautumisissa noudatettavia menettelytapoja Suomessa ja näin edistää näiden yritysjärjestelyjen osapuolten oikeussuojan toteutumista.
Ostotarjouskoodi täydentää julkisiin ostotarjouksiin ja sulautumisiin sovellettavaa lainsäädäntöä. Ostotarjouskoodissa annetaan suosituksia, jotka koskevat järjestelyjen osapuolten sekä kohdeyhtiön ja sulautuvan yhtiön johdon ja osakkeenomistajien toimintaa. Ostotarjouskoodissa on myös käsitelty haltuunottotoimenpiteitä ja osakeyhtiölain mukaista vähemmistöosakkeenomistajien osakkeiden lunastusta, jotka usein seuraavat ostotarjousten toteuttamista. Lisäksi Ostotarjouskoodissa kuvataan sääntelyn soveltamiseen liittyviä käytännön tulkinta- ja menettelytapakysymyksiä, joita esiintyy usein ostotarjous- ja sulautumistilanteissa.
Ostotarjouskoodin laadinnassa on otettu huomioon osakeyhtiölain säännösten soveltuminen kohdeyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen toimiin ostotarjouksen ja sulautumisen eri vaiheissa. Ostotarjouskoodin mukaisia menettelytapoja noudattamalla edistetään erityisesti osakeyhtiölain 1 luvussa mainittujen yleisten periaatteiden ja kohdeyhtiön tai sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien oikeuksien toteutumista ostotarjous- ja sulautumistilanteissa. Ostotarjouskoodin mukaisia menettelytapoja noudattamalla edesautetaan samalla sitä, että kohdeyhtiössä tai sulautuvassa yhtiössä ei ryhdytä osakeyhtiölain 1:7:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella, ja että kohdeyhtiön tai sulautuvan yhtiön johto on osakeyhtiölain 1:8:n edellyttämällä tavalla huolellisesti toimien edistänyt osakkeenomistajien etua ostotarjous- tai sulautumistilanteessa.
Arvopaperimarkkinayhdistyksen Ostotarjouslautakunta voi antaa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan Ostotarjouskoodin soveltamiseen liittyviä tulkintoja ja ratkaisusuosituksia. Ostotarjouslautakunta on myös julkaissut Ostotarjouskoodin soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Nämä ovat saatavilla Ostotarjouskoodi-sivulla.
Itsesääntely perustuu pääosin noudata tai selitä -periaatteeseen. Hallinnointikoodin ja Ostotarjouskoodin osalta noudata tai selitä -periaate koskee yleisen tason sitoutumista koodiin. Lähtökohtana on, että kaikkia itsesääntelyssä annettuja suosituksia noudatetaan. Yhtiö voi kuitenkin perustellusta syystä poiketa yksittäisistä Hallinnointikoodin tai Ostotarjouskoodin suosituksista. Tällöin yhtiön tulee noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti selostaa, mistä suosituksista se poikkeaa sekä esittää poikkeamisen syyt. Hallinnointikoodin ja Ostotarjouskoodin noudattamista on siis sekin, että yhtiö poikkeaa yksittäisistä suosituksista edellyttäen, että poikkeamat on selostettu ja perusteltu.
Noudata tai selitä -periaate perustuu pääosin lainsäädännössä asetettuihin velvoitteisiin. Hallinnointikoodin osalta vaatimuksesta säädetään arvopaperimarkkinalain nojalla annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Ostotarjouskoodin osalta noudata tai selitä -velvoite perustuu osin arvopaperimarkkinalain 11 luvun säännöksiin, osin hyvään arvopaperimarkkinatapaan.
Noudata tai selitä -periaate on erityisesti hallinnointiin liittyvien suositusten osalta kansainvälisesti laajasti käytössä ja se tarjoaa yhtiöille joustavuutta suositusten soveltamisessa. Kaikki Hallinnointikoodissa esitetyt käytännöt eivät sovi samalla tavoin kaikkiin yhtiöihin, eivätkä Hallinnointikoodin suositukset välttämättä johtaisi kaikissa yksittäistapauksissa parhaaseen tavoiteltavaan lopputulokseen. Yhtiöllä voi olla hallinnointikoodin yksittäisistä suosituksista poikkeavia – mutta yhtiö ja sen olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia ja riittäviä – toimintatapoja esimerkiksi omistajarakenteesta taikka yhtiön tai sen toimialan erityispiirteistä johtuvista syistä. Yhtiö voi myös noudattaa vaativampia käytäntöjä kuin hallinnointikoodi edellyttää. Hallinnointikoodin sisältämiä velvoitteita on siten arvioitava yhtiökohtaisesti, yhtiön ja sen osakkeenomistajien lähtökohdista. Keskeistä on, että mahdolliset poikkeamat yksittäisistä suosituksista perustuvat aina huolelliseen, yhtiön omista lähtökohdista tapahtuneeseen arviointiin, ne ovat hyvin perusteltuja ja niistä on päätetty asianmukaisesti. Myös lainsäädäntö saattaa asettaa rajoituksia siihen, miten yksittäisistä suosituksista voi poiketa.
Jos yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin tai Ostotarjouskoodin suosituksista, annettujen perustelujen on oltava riittävän selkeitä ja yksityiskohtaisia, jotta sijoittajat voivat tehdä oman arvionsa suosituksesta poikkeamisen merkityksestä. Selitys, jossa kerrotaan poikkeamisen perusteet avoimesti ja kattavasti sekä selostetaan yhtiön valitsema vaihtoehtoinen toimintatapa, on omiaan edistämään luottamusta hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamiseen.
Pörssiyhtiöiltä edellytetään laajaa läpinäkyvyyttä. Hallinnoinnin osalta keskeisimmät avoimuusvaatimukset liittyvät taloudelliseen raportointiin, kestävyysraportointiin sekä hallinnointiin ja palkitsemiseen. Julkisten ostotarjousten ja sulautumisten osalta avoimuusvaatimukset liittyvät seikkoihin, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajien arvioon ostotarjouksesta tai sulautumisesta.
Pörssiyhtiöiden säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta säädetään erityisesti arvopaperimarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa valtiovarainministeriön asetuksissa. Pörssiyhtiöiden on julkistettava vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksensa lisäksi selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (ns. CG-selvitys tai corporate governance statement) sekä toimielinten palkitsemisraportti. Lisäksi pörssiyhtiöiden on julkistettava toimielinten palkitsemispolitiikka. Edellä mainitut asiakirjat on pidettävä myös saatavilla pörssiyhtiöiden verkkosivuilla. Toimielinten palkitsemisraportti on käsiteltävä vuosittain yhtiökokouksessa. Toimielinten palkitsemispolitiikka on käsiteltävä yhtiökokouksessa neljän vuoden välein tai aina, kun siihen tehdään muutoksia. Palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia koskeva yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen sekä toimielinten palkitsemispolitiikan ja -raportin yksityiskohtaisempi sisältö on määritelty Hallinnointikoodin raportointiosiossa. Hallinnointikoodin raportointivaatimuksissa on otettu huomioon myös sitovaan sääntelyyn perustuvat velvoitteet. Hallinnointikoodin raportointivaatimuksista ei voi poiketa noudata tai selitä -periaatteella.
Hallinnointikoodin raportointiosiossa on lisäksi määritelty hallinnointia ja palkitsemista koskevia olennaisia tietoja, jotka pörssiyhtiöiden on annettava internetsivuillaan mahdollisimman ajantasaisesti.
Julkisiin ostotarjouksiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta säädetään arvopaperimarkkinalain 11 luvussa ja sen nojalla annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa. Ostotarjouksen julkistamisen lisäksi ostotarjouksen tekijän on muun muassa julkaistava tarjousasiakirja, joka sisältää olennaiset ja riittävät tiedot ostotarjouksen edullisuuden arvioimiseksi. Ostotarjouksen kohdeyhtiön hallituksen on puolestaan julkistettava lausuntonsa ostotarjouksesta. Lisäksi Ostotarjouskoodissa on esitetty lukuisia suosituksia ostotarjouksen eri vaiheissa annettavista tiedoista.
Sulautumisiin liittyvä tiedonantovelvollisuus perustuu keskeisiltä osin osakeyhtiölakiin, arvopaperimarkkinalakiin, markkinoiden väärinkäyttöasetukseen ja EU:n esiteasetukseen. Sulautumisen osapuolten on julkaistava sulautumissuunnitelma ja vastaanottavan yhtiön on julkaistava EU:n esiteasetuksessa tarkoitettu esite tai ns. vapautusasiakirja. Ostotarjouskoodissa on myös esitetty suosituksia sulautumisen eri vaiheissa annettavista tiedoista.
Arvopaperimarkkinayhdistyksellä ei ole toimivaltaa määrätä seuraamuksia antamiensa suositusten noudattamatta jättämisestä eikä se näin ollen suorita varsinaista valvontaakaan. Arvopaperimarkkinayhdistys seuraa suositustensa noudattamista markkinatasolla saatavilla oleviin tietoihin pohjautuen. Esimerkiksi Keskuskauppakamari julkaisee vuosittain Corporate Governance -katsauksen, johon on kerätty pääasialliset tiedot kaikkien pörssiyhtiöiden julkaisemista CG-selvityksistä. Lisäksi yhdistyksen Markkinatapa- ja Ostotarjouslautakunnat voivat antaa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan ratkaisusuosituksia yksittäistapauksiin.
Finanssivalvonta valvoo arvopaperimarkkinalainsäädäntöön perustuvien pörssiyhtiöiden velvoitteiden noudattamista. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden velvollisuus antaa vuosittainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä julkisen ostotarjouksen tekijän ja kohdeyhtiön velvollisuus ilmoittaa sitoutumisestaan Ostotarjouskoodiin tai perustella poikkeaminen siitä perustuvat arvopaperimarkkinalakiin ja kuuluvat siten Finanssivalvonnan valvonnan ja seuraamustoimien piiriin. Finanssivalvonnalla ei ole toimivaltaa valvoa osakeyhtiölain noudattamista.
Finanssivalvonnan lisäksi Helsingin pörssin markkinavalvonta valvoo, että pörssiyhtiöt noudattavat Helsingin pörssin sääntöjä. Myös Hallinnointikoodin noudattaminen kuuluu siten Helsingin pörssin markkinavalvonnan ja mahdollisten kurinpitotoimenpiteiden piiriin.
